Ullakkohuoneen master bedroom

 Joulupäivän valo oli kaunis miehen ja minun huoneessa.  Huoneemme on aika askeettinen,  rauhallinen nukkumapaikka. 

Hirret on maalattu vaaleiksi Country Frenchin kalkki-kaseiinimaalilla, sävy on hieman vihreään taittava Päärynä. Katto on karkeapintaista lautapaneelia ja se on maalattu Uulan himmeällä sisäöljymaalilla valkoiseksi. 

Huoneeseen avautuvat yläkerran aulasta vanhat sammaleen vihreät pariovet. Alla kuvassa näkymä aulasta, jossa vasemmalla pikku wc:n ovi ja oikealla Joel Konsinin vanhojen mallien mukaan rakentamat kauniit porraskaiteet. 

Muualla yläkerrassa katot eivät ole aivan ylös asti auki ilmanvaihdon vetojen takia, mutta meidän huoneeseen saimme jätettyä kurkihirren näkyviin.

Pariovet on maalattu Allbäckin Billnäsin vihreällä.  Ovet olemme ostaneet Wanhan Wallankumouksesta, ja näissäkin ovissa uusi maalipinta mukailee ovien vanhaa väriä. 

Makuuhuoneen puukuitulevyseinät olemme tapetoineet Pihlgren & Ritolan Harmaa raita-paperitapetilla, jonka lämmin sävy taittaa ainakin meidän huoneen valossa hieman vaaleanpunaiseen. 

 Vasemmalla on vaatehuoneen kaksi ovea, ne löytyivät helsinkiläisestä kantakaupungin asunnosta, josta ne oli purettu uudistusten tieltä. 

Sänkynä meillä on luomupuuvillasta valmistettu futon. Matala sänky korostaa hauskasti huoneen erikoisia mittasuhteita ja sängyltä on tietenkin myös tosi hyvä katsella yöllistä tähtitaivasta :)

Tervetuloa kotiin joulu

Talo on koko ajan valmiimpi ja valmiimpi. Huone kerrallaan siivotaan puulastuja, sahanpurua ja listanpaloja pois ja kannetaan työkaluja kellariin. Viimeisimpänä on nyt talon kuisti saatu valmiiksi.

Kuisti on minulle talon tiloista yksi tärkeimmistä. Hengittävä, lämmitämätön lasikuisti on sellaista vanhaa viisasta rakentamista, joka harmi kyllä on uudisrakentamisesta melkein kokonaan unohdettu. 

Kodin sisääntulo on kuitenkin myös syvällisemmin minulle merkityksellinen asia. Koen, että ulko-ovi  ja sisääntulo kokonaisuutena vaikuttaa paljon siihen miten talon asukkaat ja siellä vierailijat talon kokevat. Kolkko, sotkuinen ja suljettu vaikutelma ei ainakaan ole sitä mitä kodiltani toivon, joten pidän myös tärkeänä, että talomme sisääntulo olisi tunnelmaltaan lämmin ja kotoisa. 

Joulun lähestyessä on meidän talossa myös onneksi jo niin valmista, että joulukoristeita ei tarvitse ripustaa sirkkelin kahvaan. Tuntuu tosi hienolta koristella ensimmäistä kertaa omaa taloa jouluun.

Ripustin eilen isäni kanssa parioviin havukranssit ja viimein samalla saimme oveen myös talon numeron, nyt löytää joulukin meille :)

Ulkoportaisiin tehtiin väliaikaiset kaiteet muuttotarkastusta varten, olemme ajatelleet, että teemme portaisiin mustasta raudasta oikeat kaiteet joskus myöhemmin.

Sisällä kuistilla puulattia maalattiin kaislanvihreäksi Virtasen porstualla ja hirsiseinät mies maalasi Country Frenchin valkoisella. Oven edessä on näillä mutasäillä pakollinen kuramatto ja oikealla puolella kenkälaatikoksi on päätynyt Amsterdamissa kadulta löytynyt vanha hedelmälaatikko. Vanha vihreässä maalissa oleva puulaatikko oli parin kympin ostos Antiqista. Laatikon päällä oleva myrskylyhty on osoittautunut tosi käteväksi vempeleeksi, kovalla säällä se antaa valoa paremmin kuin mikään taskulamppu. 

Kuistilla on myös vanha suuri kaksiosainen kaappi. Ostin kaapin viime kesänä puusepältä, joka oli löytänyt kaapin edesmenneiden vanhempiensa piharakennuksesta. Kaapin sisältä löytyi olkia ja kaapin "tuoksu" oli jonkinlainen yhdistelmä lampolaa ja hometaloa, mutta etikkapesun jälkeen kaappi on jo inhimillisemmässä kunnossa. Todennäköisesti kuitenkin joudumme hiomaan kaapin puupinnalle, koska  kaappi on joskus päässyt kastumaan sen verran pahasti, että maalikerroksia ei saa oikein millään enää kokonaan puhtaaksi todennäköisistä home- ja sieni-itiöistä. 

  

Kuistin pieni puusänky on etukäistesjoululahja vanhemmiltani. Se on äitini löytö Lohjan kierrätyskeskuksesta. Sängyn ostaminen vaati kuitenkin äidiltäni sinnikkyyttä sillä kierrätyskeskuksen henkilökunta oli ollut melko vastahakoisia myymään sänkyä, olivathan he juuri saaneet joulun kunniaksi aseteltua esille "romanttisen nurkkauksen", jonka osana vanha sänky oli. Onneksi kuitenkin sänky saatiin meille ja osaksi meidän kuistin "romanttista nurkkausta" :)

 

 Tervetuloa kotiin joulu ja kaikki meidän jouluvieraat. Iloa ja rauhaa myös teidän blogin lukijoiden jouluvalmisteluihin!

Huh, juuri ajoissa!

Tänään illalla miehen urheilukaverit ovat tulossa meille kylään ja perinteiseen miesten tapaan ohjelmassa on saunomista. Koska kutsu oli lähetetty jo hyvissä ajoin aikaisin syksyllä, olimme vielä silloin optimistisesti arvioineet, että viimeistään nyt joulukuun kymmenentenä kaikki olisi ihan valmista. Kuinka vähän tiesimmekään silloin :) 

Onneksi yölläkin voi omakotilassa porata kiviseinää ja tänä aamuna sauna, kylpyhuone ja pukuhuoneena toimiva kodari olivat kaikki lähes täysin valmiit! 

Paljussa on jo vesi ja seuraavaksi lähden tuonne myrskyn keskelle taistelemaan paljun kaminaan tulet.

Turvallista iltaa kaikille, jotka asuvat myrskyn reitillä :)

Omassa talossa

Kirjoittelen tätä uuden kodin keittiön pöydän ääressä. Koira nukkuu jaloissa omalla lampaantaljallaan. Keitin joka-aamuisen vihreän teen kaasuliedellä ja katselen ulos, jossa siniharmaa usva sulkee mäen päällä turvallisen vakaana seisovan talomme syliinsä. Meidän oman talon.  Oman kodin. Lasten lapsuudenkodin ja minun ja miehen elämän yhden isoimmista saavutuksista. 

Kuvasin aamuhämärässä salia ja näkymää keittiöön, ilman stailausta, sellaisena kun se on :)

Ekotalo on rauhoittava koti, puu tuoksuu hyvältä ja talon hiljaisuus on ihmeellistä. Talossa on tilaa elää, leikkiä ja remuta. Talossa on tilaa olla koko perhe samaan aikaan samassa tilassa. 

 En halunnut ennen muuttoa liian tarkasti miettiä sisustusta ja talo onkin yllättänyt minut omalla tunnelmallaan. Talo ei olekaan mikään torppa, vaan jokaisesta pienestä ja suuresta, intuitiolla valitusta visuaalisesta yksityiskohdasta on muodostunut kokonaisuus, joka on kuvitelmiani paljon ennemmän château.

Mutta jottei totuus unohtuisi: sali on meidän ainoa kokonaan valmis huone. Muu talo on enemmän ja vähemmän vielä puoliksi rakennustyömaata ja muuttotannerta. Mies oli tällä viikolla töiden takia Vilnassa. Onneksi vanhempani ovat olleet tosi suurena apuna tässä muutossakin. Suuri kiitos heille.

Kiitos myös teille lukijani mukana kulkemisesta, jokainen kommentti ja sähköpostiviesti on minulle tärkeä. Pömpeli-blogi jatkuu talon valmistuttuakin niin kauan kun keksin kirjoitettavaa, ja toisaalta, tästähän se talon tarina vasta alkaa! :)